#atm

At the moment

Lämpötila on lähellä kolmeakymmentä ja pääsiäisloma vaan jatkuu hyvissä fiiliksissä. Vaikka oon tän hetkisessä kotikaupungissa, niin tuntuu ulkomailta! Täällä on sikana turisteja pääsiäisen takia ja kaikkea erikoista ohjelmaa.. Aurinko paahtaa niin kuumasti et seuraavaksi suuntaan ostamaan aurinkorasvaa ja aloeveraa ja sen jälkeen terassille ja jätskille. Harvoin voi tässä synttärien aikaan viettää elämää tällä tavoin :) tuntuu, että on ammentanut jo nyt varastot täyteen inspiraatiota ja voimia. Auringossa ja lämmössä on niin helppo olla iloinen koko ajan! 

El Realejo on koko ajan vaan enemmän ja enemmän mun lempialuetta, niin kiehtovia kujia, kahviloita ja rakennuksia täynnä. Ja noi seinämaalaukset ja Sierra Nevadan vuoret tuo oman mausteensa. Hasta luego guapos! <3

Feliz cumplee!

Synttäriviikonloppu oli ja meni ja menikin hyvissä merkeissä. En osannut suunnitella oikeen mitään, joten kaikki tapahtui extempore meiningillä. Lauantaiaamusta avasin lahjoja, joita tuli postissa ja Annin mukava pari viikkoa sitten ja lueskelin onnentoivotuksia. Siinä meinasi ekaa kertaa jo hiukan tulla kyynel silmään ja ikävä Suomeen..Mutta surkutteluun ei ollut syytä eikä aikaa koska kymmeneltä lähdettiin autolla kohti Rondaa! Eppillä oli pullo Hello Kitty skumppaa ja suklaata, joten matka alkoi mukavasti. Ronda on siis kaupunki Andalusiassa ja yksi alueen valkoisista kylistä. Keskellä kaupunkia menee El Tajo-rotko, jonka yli rakennettu silta Puento Nuevo on 1700-luvulta peräisin. Ronda oli jälleen yksi sellaisista upeista paikoista, joiden tunnelmaa ei voi mitenkään kuvailla. UPEA ja älyttömän kaunis paikka. Mulla oli synttärivaatetuksena tietty maximekko ja avokkaat, joten ei lähdetty liian paljon kiipeilemään. Näin kyllä porukkaa vuorikiipeilytamineissa, ja sillä tavalla olisikin päässyt vielä mahtavampiin paikkoihin.

Rondalla syötiin jätskiä ja tapaksia sekä Tinto de veranoa ja jatkettiin matkaa extempore päätöksellä kohti rantaa ja Nerjaa! Jonne oli ajomatkaa kaksi tuntia hahah ja Granadasta Rondalle ajettiin myös reilu kaksi tuntia. Täällä välimatkoja ei selvästi koeta ongelmaksi.. Aika nopeasti oltiin kuitenkin perillä ja ai miten ihanaa oli olla meren äärellä!! Siinä vaan on jotain hullua vetovoimaa. Lisäksi Nerjan ranta on niin upea ettei mitään järkeä! Haluun mennä takaisin vielä, koska nyt oltiin vain pari tuntia.. Siellä olisi mahdollisuus kaikkiin vesiaktiviteetteihin ja melontaan ja sellaiseenkin. Aikaa ei ollut kovin paljon tosiaan, joten käytiin ihailemassa maisemaa Balcon de Europalta ja päätettiin lopettaa ilta picnicillä auringonlaskussa rannalla ;) tää on niitä bucketlist juttuja, joista aina puhutaan, mutta harvoin saa aikaan! Esim Suomessa oon halunnut tehdä näin satoja kertoja, mutta miks ihmeessä ei ole tullut tehtyä? 

Lopulta meille tuli kiire juosta kauppaan ostamaan skumppaa, mansikoita ja muita eväitä, joten rannan sijasta pidettiin picnic rannan yläpuolella olevalla kalliolla. Ei huono sekään! Edessä avautui meri ja horisontti ja auringonlasku. Siinä kyllä sielu lepäsi. Kun oli tullut ihan pimeää, lähdettiin ajamaan takaisin Granadaan ja täällä pienten alotteluiden jälkeen lähdettiin tanssimaan ja oli oikein onnistunut ilta kaikin puolin!

Hippijuhlissa

Ei kyllä koskaan tiedä minne päätyy, kun ovesta astuu ulos! Viikonloppu huipentui nimittäin yhteen upeimmista auringonlaskuista mitä oon nähnyt sekä aivan epätodellisiin hippijuhliin, joihin sattumalta törmättiin. 

Lähdettiin Marcin kanssa turisteja ja väkijoukkoa pakoon Mirador de San Miguel Altoon, vuoren päälle olevalle näköalapaikalle, josta näkyy koko Granada. Yleensä siellä ei ole ollut paljon ihmisiä, mutta poikkeuksellisen lämmin päivä (+28) ja ilta oli houkutelleet paikalle paljon ihmisiä. Enimmäkseen paikallisia ja erityisen paljon hippejä ja free spirit-henkisiä ihmisiä. Auringonlasku oli aivan henkeäsalpaava. Sanat ei riitä sitä kuvailemaan, joten kuvat puhukoon puolestaan. En muuten tiedä, miksi kuvat on noin pieniä.. Klikkaamalla ne kuitenkin avautuu suurina! :)

Päätettiin käydä kävelemässä näköalapaikan takana ja hetken käveltyä alkoi kuulua rumpujen ääntä, jonkinlaista laulamista, taputuksia ja huudahduksia. Tässä vaiheessa oli aurinko jo täysin laskenut eikä alueella pahemmin ole valoja, joten nähtiin vain epämääräisiä varjoja. Jatkettiin matkaa ja tultiin kukkulan reunalle. Ja mitä nähtiinkään!! Kahden kukkulan välissä, alueella josta on suora näkymä kaupunkiin ja Alhambraan, oli kerääntynyt ihmisiä juhlimaan. Kaikenlaisia ihmisiä, enimmäkseen free spirittejä, rumpujensoittajia, vapaana juoksevia koiria ja ihmisiä tanssimassa. Olo oli niin epätodellinen, ihan kuin olisi pudonnut keskelle jotain elokuvaa tai tarinaa! Itehän en olisi uskaltanut tuohon joukkoon mennä, katseltiin pitkään menoa kukkulan päältä, mutta Marci halusi mennä enkä mä toisaalta missään nimessä halunnut jäädä yksin tai varsinkaan kävellä kotiin yksin. Joten sinne mentiin! Hitaasti ja varovaisesti laskeuduttiin mukaan hippijuhlaan ja voi mikä kokemus! Miten rentoa tanssia vähitellen kiihtyvien rumpujen tahdissa, kun ympärillä on niin erilaisia ihmisiä sulassa sovussa ja taustalla öisen Granadan valot ja tähtitaivas.

Nää on niitä hetkiä, joita on mahdoton kuvailla tai vangita mitenkään. En olisi ikinä kuvitellut itseäni tollaseen illanviettoon! Not in a million years :D koko seikkailu noissa juhlissa kesti ehkä tunnin, eli ei siellä sen kauempaa kuitenkaan viitsitty olla, koska paikalla oli kyllä kaikenlaisia polttelijoita ja aika tarkkana sai rentoudesta huolimatta olla. Sen jälkeen palattiin takaisin todellisuuteen, käveltiin öisen Albaycinin läpi ja istuttiin hetki terassilla niiden Albaycinin söpöjen talojen keskellä olevalla aukiolla.

Tällaista juttua en olisi edes edes tajunnut laittaa bucket listille! Takaisin Granadan kaduilla sitten taas oli meneillään näitä pääsiäismenoja.. Ikonikulkueita, suitsukkeita ja orkesterimusiikkia, joka saa olon tuntumaan siltä, kuin olisi joutunut keskiajalle.. Todella hämmentävää välillä!

The mountains are calling

Sierra Nevada! Viimeinkin! Kaupungista näkee vuorille ja niiden ihanan lumipeitteen taivasta ja aurinkoa vasten, niin lähellä mutta tähän asti niin kaukana. Pääsiäisloman ekana päivänä (eilen)  vihdoin ja viimein kuitenkin päätin lähteä yhden kaverin kanssa snoukkaamaan vuorille! Aah sitä ihanuutta! Paras päätös hetkeen. Oli aurinkoa, oli lunta, oli sopiva lämpötila ja vähän ihmisiä. Kaikin tavoin mainio päivä.

Ainoa kysymys, mikä heräsi on: miksi lähden laskettelemaan/lautailemaan niin harvoin?? Sitä riemun määrää, kun nousee kohti korkeuksia ja saapuu lumisille vuorille ja edessä on vaan laskettavaa mäkeä ja upeita maisemia. Siinä jos jossain on riemua, vapautta ja seikkailua.

Viime kerrasta rinteessä on aikaa, en osaa rehellisesti sano edes kuinka kauan.. Rukalla oltiin muistaakseni 2009 eli sillon ainakin. :D laskettelua mahdollisesti sen jälkeen, mutta lautailua viimeksi siellä. Nyt sitten kaverin kannustuksen siivittämänä vuokrasin taas laudan ja sillä mentiin koko päivä! Pinterestistä löytyi lause "if you're not falling down, your not trying hard enough" ja jos se siitä on kiinni, niin yritystä ei tästä päivästä puuttunut. Jalat on aivan poissa pelistä tänään ja mustelmia löytyy riittämiin. Sinisillä rinteillä pysyteltiin, mut oon ylpeä et laskettiin koko päivän ja vaan tunnin tauko pidettiin. Pelkäsin, että mun kaverille tulee tylsää, koska oma vauhti oli hieman hitaampi, mutta onneksi yksi hänen kämppiksistä lyöttäytyi seuraan yhdessä vaiheessa, joten mä sain jäädä rauhassa harjoittelemaan käännöksiä ja pojat lähti FunParkiin hyppimään ja tekemään temppuja. Paras aika mennä laskemaan on kuulemma juuri nyt. Huhtikuun puolivälin jälkeen on todella lämmintä, joten lumi alkaa olla jo sohjoa.. Mua houkuttelisi mennä vielä uudelleen ja sillä kertaa suksilla. Silloin pääsisi menemään enemmän ja nopeammin sekä tutkimaan vaikeampia rinteitä. Alustavasti jo puhuttiin ensi sunnuntaista, mutta katsotaan kuinka käy ;) 

No worries! Mulla oli kypärä, kuten näytti monella muullakin onneksi olevan! 

Ainiin muuten! Näin tuolla muutamia suomalaisia ja ruotsalaisia, kumpiinkaan ei täällä paljon törmää, joten oli hauska sattuma. Mun piti tietenkin uteliaana alkaa jutella molemmilla kerroilla, koska oltiin hississä ja matka ylös kesti 5-7min. Suomalaistytöt olivat Fuengirolasta lukioretkellä ja ruotsalaismiehet puolestaan bisnesmatkalla viihdyttämässä asiakkaita täällä. Molempia ihmetytti ja ihastutti, kun kerroin, mitä puuhailen täällä. Ruotsalaiset erityisesti oli kiinnostuneita tietämään kaikesta ja kysyivät jopa tulevaisuuden suunnitelmia. Voisi useamminkin alkaa höpötellä tuntemattomien kanssa, kun nyt ainakin sain positiivisen vastaanoton joka kerta! :D

Work mode on

Selailin tässä läpi tätä mun pikkublogiani ja huomasin, että usein kirjottelen yhteenvetoja viimeisimmistä päivistä tai reissuista, joita ollaan tehty. Se on tietty kaikista kätevin ja helpoin tapa kertoa kuulumisia, mutta haluaisin myös, että tätä kautta pääsisi kurkistamaan ihan mun arkipäivään ja espanjalaiseen elämään. Joten tästä lähtien yritän ainakin osittain tehdä myös sellaisia postauksia! :)

El Realejo on yksi Granadan vanhoista kaupunginosista. Se on entistä juutalaiskorttelialuetta, täynnä vanhoja rakennuksia ja pieniä katuja ja todella kaunista aluetta. Monien talojen seinät on maalattu graffiteilla, jotka on tehnyt graffititaitelija "El niño de las pinturas". Oon kierrellyt tällä alueella tosi vähän, mutta tänään espanjantunti oli siirretty toiseen rakennukseen El Realejon alueella ja pääsin tutkimaan kortteleita vähän paremmin. Onneksi, koska ihan heittämällä tästä tuli yksi lempialueista! Juuri äsken tulin yhteen aamulla bongaamaani kahvilaan, ja istun tällä hetkellä täällä tekemässä "koulujuttuja",  kirjoittamassa blogitekstejä ja surffailen netissä.

Viime aikoina olo on ollut tosi motivoitunut ja inspiroitunut monenkin asian suhteen. Ehkä kaikki uudet ihmiset, elämäntavat ja paikat vaikuttavat siihen, että kokee asioita paljon vahvemmin kuin tavallisesti. Myös se, että Granada on niin älyttömän monipuolinen ja kaunis paikka asua, varmasti stimuloi kaikkia aisteja. Ainakin tämän aamuinen kävely antoi virikkeitä ja inspiraatiota taas lisää. Lisäksi tietty vapaa-ajan määrä mahdollistaa sen, että on enemmän aikaa ajatella ja pyöritellä asioita. Mun mielestä hyvä tapa motivoitua on seurata inspiroivia ihmisiä ja imitoida, mitä he tekevät. Tai istua kahvilaan tarkkailemaan muita ihmisiä ja maailman menoa. Myös kaikki kauniit ja erikoiset kuvat, talot, maisemat, sommittelut yms on mun mielestä kiehtovia.

Sunnuntaina (ja tänään) kun oli pieniä vaikeuksia motivoitua koulutehtävien suhteen, päätin lähteä kahvilaan istumaan, ottaa koulutyöt ja iPadin mukaan ja tehdä töitä sieltä käsin. Vaikka mun koulutyöt ja muut hoidettavat asiat ei mitään bisnesjuttuja ole, tulee heti huomattavasti tärkeämpi ja motivoituneempi olo hoitaa asiat! Kokeilkaa vaikka :D Toinen tapa, jota käytän, on miettiä miten tällä hetkellä suoritettava kurssi/työ/tehtävä voisi auttaa saavuttamaan jonkin tulevaisuuden haaveen, ja heti on motivoituneempi olo työskennellä tehtävän eteen.  Esimerkiksi tämän hetkinen "Marketing Electrónico" kurssi ei aina ole kaikista kiinnostavin, mutta ainakin leikin, että siitä on jotain hyötyä sen kannalta, mitä seuraavaksi haluan tehdä. Kun tämän hetkiset asiat yhdistää tulevaisuuden toiveiden kanssa, on jotenkin helppo nähdä kokonaiskuva ja paljon kiinnostavampi työskennellä juuri tässä hetkessä.

Nyt ajattelin juoda kokiksen loppuun ja lähteä vielä tutkimaan Realejon kortteleita ja ottamaan kuvia, jotta voin myöhemmin esitellä niitä teille. Tänään yliopistolla on taas lakko, oli epävarmaa onko kauppatieteiden luennot peruttu vai ei, mutta varmuuden vuoksi päätin tehdä hommiä etänä. ;) 

Elämä aakkosten mukaan

Aurinkoista sunnuntaita! Täällä on koko viikko vietetty sateisissa merkeissä.. Nopeasti siihen hyvään ilmaan tottuu, tällä viikolla en oo kertaakaan muistanut ottaa sateenvarjoa mukaan ja joka kerta ulos astuessa yllättynyt pientä tihkusadetta. :D paikalliset vasta kauhuissaan onkin, kun on niiiiiin järkyttävä keli..

Mutta tässä seuraavaksi olisi esittelyssä elämä aakkosten mukaan täällä Granadassa :)

A - Aikataulut. Koko aika-käsite on täällä niin erilainen.. Busseilla ei oo aikataulua (tai on: 07.00-23.30), yleisesti kaikki aikataulut on joustavia, mutta välillä saattaa oll että jokin asia, esim koulukurssin vaihtaminen, on mahdollista vaan tietynä päivänä tiettyyn kellonaikaan... Ota siitä selvää sitten.

B - Babel. Yksi lemppari tapas-paikoista, täällä saa tapaksia ympäri maailmaa esim mustaa riisiä, falafelia, hummusta, fajitaksia.

C - Cartuja eli mun kampusalue. Kaikista kauimpana ja korkeimmalla oleva tiedekunta yhdessä parin muun tiedekunnan kanssa.

D - Diversiteetti :D taustalla Sierra Nevadan lumiset vuoret, kaupungissa hippialueita, vanhoja historiallisia alueita ja moderneja rakennuksia. Puolen tunnin päässä lähin ranta ja meri. Opiskelijoita ympäri maailmaa ja ihmisiä laidasta laitaan. 

E- Ennakkoluulottomuus ja elämykset. Täällä vasta oon tajunnut, miten älyttömän ennakkoluuloinen välillä oon.. Tästä lähtien Suomessakin aion yrittää olla avoimempi kaikelle.

F- Fiesta. Siitä ei pääse yli eikä ympäri, että fiestat on tärkeässä osassa tässä kansainvälisessä opiskelijakaupungissa.

G- Gastronomia hahah ruokaa on suuressa osassa täällä ja kaikkea uutta tulee testattua ja erityisesti reissuilla haetaan myös kokemuksia paikallisista herkuista!

H- Hippieeee. Muhun on väistämättä tarttunut Albaycinin hippitunnelma ja kauppojen ihanat, boheemit hippivaikutteiset vaatteet.

I- Itsenäisyys. Tänne lähteminen on tehnyt niin hyvää itsenäisyydelle ja sen tajuamiselle, mitä itse haluaa!

J - Jäätelö. Aaaii vitsi mitä paikkoja ollaan löydetty, on italialaista, frozen yogurttia, sorbettia, kaikkia makuja ja kastikkeita ja hedelmiä ja marjoja..

K- Käteinen raha ja kansainvälisyys, en osaa valita. Molemmat yhtä paljon arkipäivää!

L- Luuserifiilis koulussa, kun ei ymmärrä sanaakaan välillä opettajan puheesta. Tätä fiilistä en ookaan kokenut sitte sen jälkeen, kun menin ekaluokalla ruotsiluokalle osaamatta sanaakaan ruotsia.

M- Matkustelu. Sitä on onneksi saanut tehdä paljon ja saa jatkossakin tehdä!

N- Nauru, ei mee päivääkään ettenkö nauraisi kippurassa keskusteluille, joita käydään ja usein naureskelen yksinäni kadulla kävellessä ja se vasta hauskaa onkin. Hauskoja sattumuksia tapahtuu harva se päivä ja nauru on herkässä.

O- Oma rauha, sitä täällä välillä kaipaa, kun siihen on kotona Suomessa niin tottunut.

P- Parhaat ystävät, niin Suomessa kuin Espanjassa tekee paljon!

Q- Qmuus. Haha kun täällä tulee kuuma, se kuumuus todella on polttavaa!

R- Rentous ja rento suhtautuminen elämään, käy miten käy ja osaa asioista on turha suunnitella liikaa etukäteen.

S- Siesta. Ei nukkumiselle, mutta aikaa hoitaa omia asioita, rentoutua, kahvitella... Yleensä siesta aika menee mulla kuitenkin koulussa tai treenaamassa.

T- Tapaskulttuuri, erityisesti ominaista Granadalle.

U- Ulkoilma ja loputtomat kävelyt ja vuorikiipeilyt! Unohtamatta ulkoterasseja, ulkoaamupaloja ja ulkolounaita ja ja ja..

V- Vessat on ainainen jännityksen aihe: toimiiko ne, missä kunnossa ne on, uskaltaako mennä, miksei porukka osaa käydä vessassa siististi..... 

W- Woowww fiilis tulee edelleen päivittäin ja erityisesti siitä, miten siistiä täällä on asua ja mitä kaikkea voi saavuttaa, kun vaan keksii mitä haluaa!

X- ihan X:nä makoilu sängyssä reissujen tai pitkien iltojen ja öiden jälkeen :D

Y- YO10 elikkäs kuntosali, jossa täällä käyn ja jossa on hyvä fiilis ja aina kiva mennä.

Z- zeikkailut :D seikkailua täältä tultiin hakemaan, niitä on saatu mutta niitä kaipaan vaan lisää koko ajan! Tää wanderlust on vasta kunnolla syttynyt :)

Bonuksena vielä

Å- Åstrand inte i Åbo utan i Granada. Ei oo verrattavissakaan meiän omaan jokirantaan, sitä alan ikävöidä viimeistään, kun jokirantakausi avattu-kuvia alkaa näkyä.

Ä- Älyttömyydet, joita täällä tulee vastaan koko ajan. Monta kertaa päivässä mietin itsekseni, että mitä hittoa porukka täällä oikeen miettii?? :D

Ö- Ötököihin en vielä oo kauheasti törmännyt, puluihin kyllä niidenkin edestä! Niitä pitää väistellä täällä yhtä paljon kuin kotonakin, koska ne yrittää ihan samalla tavalla hyökätä päälle. Hahah kyllä nää mun uudet kaverit on saanut nauraa, kun ei oo tottunut siihen, että väistelen puluja :D

Hola Granadasta!

Täällä elämä jatkuu samaan malliin kuin ennenkin! Viime viikolla nautittiin kesäkeleistä, otettiin aurinkoa, syötiin mansikoita, jätskiä ja terassiaamupaloja. Nyt taas tuli pientä takapakkia, sillä täksi viikoksi on luvattu sadetta ja viileämpää.. Ensi viikolla alkaa pääsiäisloma ja silloin pitäisi lämmön olla takaisin myös! :)

Viikonloppuna sain vieraita kotoa :) Anni oli käymässä täällä pe-su ja sain esitellä tämän hetkistä ihanaa kotikaupunkia! Oli samalla ihanaa ja hassua viettää aikaa täällä. Todellinen Suomi-elämän ja Espanja-elämän törmäys. Huomasin, miten moniin asioihin täällä on jo tottunut ja miten koen tän paikan kodiksi. Samaan aikaan tuntui, että Suomi on lähellä, mutta toisaalta taas todella kaukana.. En ollut odottanut sellaisia fiiliksiä, tosi jännää jotenkin. Oli miten oli, oli ihana nähdä ja jutella kasvokkain ja kuulla kuulumisia Suomesta! Granadassa on paljon nähtävää, koettavaa ja fiilisteltävää, joten vietettiin kaikki päivät täällä. Käytiin näköalapaikoilla, shoppailemassa, jokirannassa, juhlimassa, tapaksilla ja syötiin paaaaljon! Jutut, joita tehtiin on ihan perusarkea täällä (lisänä tietty koulu), joten Anni sai hyvän kuvan elämästä täällä. Tottakai yksi kämppiksistä järjesti myös kunnon bileet meiän luona, joten sekin tuli koettua :D

Yksi asia, mistä nautin täällä niin paljon on uusien ihmisten tapaaminen ja se helppous, miten uusiin ihmisiin tutustuu! Eilen oltiin tapaksilla, kun viereen tuli italialainen porukka ja alettiin tietty jutella kaikkii yhdessä. Italiaa, espanjaa ja englantia sekaisin. Sieltä lähdettiin etsimään irkkubaaria St. Patric's dayn takia ja matkalla tuli kaksi saksalaista kysymään neuvoa johonkin baariin. He päättivät liittyä meidän seuraan, joten loppuilta kului näiden herrojen kanssa. Niin helppoa ja vaivatonta! :) tuollaisesta tulee niin hyvä fiilis. Kerroin toiselle, että mahdollisesti haluaisin Saksaan työharjoitteluun ja hän heti vinkkasi hyvästä nettisivusta, josta etsintä kannattaa aloittaa. Käyn täällä vaihtareille tarkoitettua kielikurssia ja sielläkin on kiva, kun suurin osa tunneista (6h/viikko) kuluu siihen, että keskustellaan yhdessä eri teemoista ja miten asiat ovat kunkin henkilön maassa. On niin mielenkiintoista kuulla, miten asiat koetaan eri kulttuureissa ja mitä samanlaisuuksia on!

Nyt lähen treenaamaan! Tämä viikko on pyhitetty terveelliselle elämälle.. Suomessa treenaaminen on yksi elämän perusteista, mutta täällä tuntuu että saa tosissaan taistella löytääkseen siihen aikaa. Treenaamisen suhteen moni muukin asia on täällä erilaista, mutta palataan siihen myöhemmin :)

Besos <3

Ps. Kertokaa mulle kuulumisia Suomesta, pikkusiakin juttuja on kiva kuulla :) 

On top of the world

Hyvää naistenpäivää kaikki ihanaiset!

Tulin höpöttelemään eilisestä Gibraltarin reissusta ja viime päivien fiiliksistä. Sunnuntai on kyllä yks mun lempipäivistä! Ihanan rauhallinen, täällä varsinkin kun kaupat on kiinni. On aikaa tehdä rästitehtäviä, chillailla ja tavata kavereita, rento päivä kaikenkaikkiaan. Mulla suunnitelmissa tänään on tehdä yks koulutehtävä, siivoilla kotona ja mennä tapaksille tai kahville ulos vähän myöhemmin ja ehkä skypetellä Suomeenkin.

Eilen päätettiin lähteä retkelle Gibraltarille, sinne on täältä vähän hankala itsekseen lähteä, joten mentiin Erasmus-ryhmän kanssa. Lähdin matkaan oikeastaan ihan huvikseen, kaikki muutkin lähti, joten ajattelin miksipä ei. Lähdettiin Granadasta bussilla vähän seitsemän jälkeen (oli kiva nähdä kun porukka siihen aikaan hoiperteli baarista kotiin) ja matkaan meni noin 3-4 tuntia. Gibraltarista en paljon tiennyt, mulle selvisi esimerkiksi vasta viime tammikuussa, että se kuuluu edelleen Britannialle... Joten mielessä oli nähdä lähinnä apinoita ja Lontoo-fiiliksiä. No apinoita näkyi (niin pelottavia ja lintujakin vielä, varsinaista pelkojen kohtaamista!!) ja Lontoo-fiiliksiä ei niinkään. Mutta lopulta se olikin henkeäsalpaavan kauniit maisemat, jotka teki retkestä arvoisensa!

Gibraltarin päänähtävys lienevät siellä asuvat apinat, magotit, sekä luonnonsuojelualueeksi julistettu Gibraltarinvuori, jolta löytyy esimerkiksi sotilaskäyttöön rakennettuja luolia ja tunneleita. Vuorelta voi myös nähdä sekä Euroopan että Afrikan, joiden välimatka on todella pieni. Gibraltarinvuorelle voi päästä kävelemällä, taksilla tai hissillä, itse suosittelen kävelyä ehdottomasti. Rankkaa se on, mutta niin palkitsevaa! Hinta vaihtelee, jos kävelet etkä mene nähtävyyksiin on hinta yhden euron. Hissimatka on 6e suuntaansa, nähtävyyksiin (eli lähinnä luoliin ja tunneleihin) pääseminen on 15e ja sitten oli muistaakseni vielä paketti taksi+nähtävyydet 20e. Suosittelen kuitenkin, että ei osta lippua nähtävyyksiin (kavereiden kokemuksista tiedän: moniin ei edes kysytä lippua, jos vaikka haluaakin mennä) ja näköalat Gibraltarinvuorelta ovat paikan parhainta antia! Henkeäsalpaavaa ihan kaikilla tavoilla. En lähtisi Suomesta tekemään matkaa ihan Gibraltaria varten, mutta jos on täällä jo valmiiksi niin sitte päiväretki on paikallaan. :) passi pitää muistaa ottaa, mutta muuten se on helppoa!

Monkey-selfie!

Me kiivettiin Pipsan, Roxannen ja Marcin kanssa alhaalta ihan korkeimmalle huipulle asti. Siellä minne mentiin, ei enää ollut portaita eikä polkuja vaan pelkkää kivikkoa ja kasvillisuutta. Kiivettiin niin kauan, ettei enää uskellettu jatkaa, koska vuori meni niin kapeaksi ja rinteet jyrkiksi. Täällä ei enää näkynyt ketään muita turisteja ja oltiinkin maailman huipulla ihailemassa huikeita maisemia. Noi on niitä hetkiä, kun voi vaan miettiä miten upea tää maailma on!

Tuonne takana näkyvälle huipulle me kiivettiin! :)

Näkymiä huipulta. What a wonderful world!

Takaisin kotiin ajettaessa oltiin kaikki ihan loppu ja torkuttiin vaan koko matka. Kuuntelin musiikkia, toisella puolella näkyi meri ja toisella vuoria horisonttia vasten ja auringon laskiessa taivas oli ensin punertava ja sitten sinisen vihreä. Mulla oli niin onnekas olo!! En osaa edes kuvailla. 

"Though we travel the world over to find the beautiful, we must carry it with us or we find it not."